« Takaisin Näkökulma 01.10.2020

Oikea tiedonsiirtoteknologia oikeaan paikkaan

Juha Lohvansuu, Technology Manager, Aidon Oy:

Olemme tottuneet siihen, että tieto on luotettavasti saatavillamme aina ja kaikkialla. Uudet tietoliikenneteknologiat mahdollistavat tämän tarjoten yhä tehokkaampia yhteyksiä ja suurempaa kapasiteettia jatkuvasti kasvavien tietomäärien välittämiseen.

Myös sähköverkoista saadaan aiempaa useammin ja enemmän tietoa, jonka pitää olla käytettävissä entistä nopeammin. Mittarit ovat jatkossa jakeluverkon sensoreita, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä jakeluverkkoon ja kommunikoivat reaaliaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti. Suoraviivainen päätelmä voisi olla, että uudet tietoliikenneteknologiat tuovat ratkaisun myös kasvavan mittaus- ja muun sähköverkkodatan siirtämiseen. Tämä on kuitenkin vain osittain totta. Nopeuden ja kapasiteetin lisäksi tarkoituksenmukaisimman tiedonsiirtoratkaisun valintaan vaikuttaa muitakin tekijöitä.

Asiakkaamme, jakeluverkkoyhtiöt, toimivat hyvin erilaisissä ympäristöissä, ja saman yhtiön verkkoalueella voi olla asutukseltaan ja maantieteeltään toisistaan paljonkin poikkeavia alueita: on kaupunkikeskustojen kerrostaloja, joiden maanalaisissa mittaushuoneissa on kymmeniä laitteita samassa tilassa, ja on harvaan asuttuja seutuja, joissa välimatkaa talojen ja mittareiden välillä on useita kilometrejä. Näiden kahden ääripään välillä on lähiöitä ja taajamia, pientaloalueita ja kyliä, teollisuuslaitoksia ja muuntamoita.

Erityyppisillä kohteilla on erilaiset tarpeet tiedonsiirrolle. Muuntamoilta halutaan tietoa luotettavasti sähkökatkon sattuessa ja kerrostaloon pitää saada etäkytkentäohjaukset perille varmasti ja nopeasti. Kuormitukseltaan suurista ja vaihtelevista kohteista taas halutaan tarkempaa tietoa sähkön kulutuksesta ja tuotosta. Kohteet eroavat toisistaan myös tietoliikenneyhteyksien saatavuuden, kuuluvuuden ja kustannusten suhteen: mobiiliverkkojen peittoalueet vaihtelevat alueittain, ja palvelujen hinnoittelussa on eroja.

Edellä kuvatuista tekijöistä syntyy monitahoinen yhtälö, jonka ratkaiseminen yhdellä kommunikaatioteknologialla ei välttämättä tuota parasta kokonaislopputulosta. Sen sijaan kokoamalla eri vaihtoehdoista yhdistelmä, hybridiratkaisu, voidaan hyödyntää kunkin teknologian tarjoamat hyödyt juuri niille sopivimmissa kohteissa. Kun laitteet sijaitsevat lähellä toisiaan, esimerkiksi kaupunkien keskustoissa ja taajamissa, on RF-verkko luotettavaksi, suorituskykyiseksi ja kustannustehokkaaksi todettu vaihtoehto. Etäämpänä toisistaan sijaitsevissa sekä suurkulutuskohteissa taas on saavutettavuuden, kapasiteetin ja kustannusten kannalta tehokkainta käyttää LTE-M / NB-IoT-teknologiaan perustuvaa point-to-point -yhteyttä. Yhdistelmäratkaisu mahdollistaa myös laiteasennusten ja koko järjestelmän elinkaaren aikaisen joustavuuden ja skaalautuvuuden esimerkiksi siirrettävän tiedon määrän kasvaessa tai operaattoripalvelujen kehittyessä.

Asiakkaidemme ei tarvitse valita teknologioita – me teemme sen asiakkaiden tarpeita kuunnellen ja arvioiden kriittisesti eri vaihtoehtojen sopivuuden AMM-käyttöön ja sähköverkkoliiketoiminnan edellyttämään luotettavaan tiedon siirtoon. Teknologiavalinnoissamme on aina lähtökohtana myös se, että ne ovat riittävän kehittyneitä ja luotettavia laajamittaiseen hyödyntämiseen. Lisäksi olemme varautuneet siihen, että asiakastarpeiden muuttuessa tai teknologioiden kehittyessä tiedonvälitysratkaisua pitää voida päivittää ilman, että koko järjestelmäalusta pitäisi vaihtaa. Uusi modulaarinen järjestelmäalustamme, josta kerromme lähiaikoina tarkemmin, on kehitetty juuri tätä silmällä pitäen: eri laitesukupolvet ja teknologiat voivat toimia sen osana rinnakkain ja niitä voidaan saumattomasti päivittää asiakkaan oman aikataulun mukaan.