« Takaisin Uutinen 05.08.2014

Sähkön etäluennan hyödyt vielä osaksi näkemättä

Maaseudun Tulevaisuus 18.7.

Petteri Heinäsen käsissä on Aidonin energiapalvelulaite. Se tuottaa tunneittain tietoa kodin sähkönkulutuksesta.
Petteri Heinäsen käsissä on Aidonin energiapalvelulaite. Se tuottaa tunneittain tietoa kodin sähkönkulutuksesta. (Kuva: Janne Nousiainen)

Sähköverkon etäluentaa arvostellaan kalliiksi. Sen hyödyt ovat kuitenkin vielä paljolti ottamatta käyttöön niin kodeissa kuin sähköyhtiöissäkin.

Sähkönjakelu on muuttunut oleellisesti sen ansiosta, että kaikki Suomen 3,3 miljoonaa sähkömittaria muutettiin etäluentaan viime vuoden loppuun mennessä. Uuden järjestelmän todellisia hyötyjä on silti vaikea todentaa, sillä sen käyttö on kokonaisuutena vasta tiensä alussa. Etäteknologiaa tuottavan Aidon Oy:n liiketoimintayksikön johtaja Petteri Heinänen haluaa katsoa palvelun luotettavuutta loppuasiakkaan eli sähköliittymän omistavan kotitalouden ja yrityksen kannalta. Joka taloudessa tarvitaan paitsi luotettava sähkönsaanti myös luotettava tietoliikenneyhteys, jotta etäluenta onnistuu.

Etäluentaan siirtyminen onkin Heinäsen mukaan osaltaan korostanut tietoliikenneverkon roolia peruspalveluna varsinkin haja-asutusalueilla. ”Olen kuullut havaintoja, että ’viimein alkoi meilläkin matkapuhelin toimia kunnolla, kun tuli tuo sähkön etäluku’.” Vaikka 3G-verkot ovatkin kehittyneet, kaikilla etäluenta ei ole onnistunut ilman suunta-antennin asentamista pihapiiriin.

Häiriöt havaitaan nopeasti

Aidonissa tiedetään, että etäluentaan siirtyminen koko maassa oli iso investointi niin sähköyhtiöiden kuin sähköstä maksavien kotien ja yritysten näkökulmasta. ”Kun laitteet ovat monipuoliset, niistä pitäisi saada mahdollisimman monipuolista apua”, Heinänen sanoo. Aidonissa käytetäänkin laitteista nimitystä energiapalvelulaite etämittarin sijaan. Sähköyhtiö pystyy näkemään järjestelmän ansiosta heti, ovatko kaikki liittymät mukana verkossa vai eivät.

Samoin järjestelmä kertoo, onko liittymissä käytössä kaikki kolme vaihetta vai toimiiko jonkun sähkönsyöttö vajaana. Vikojen korjaus siis nopeutuu. Haja-asutusalueilla on tavallista, että sähkön laatu vaihtelee. Yhtiöt voivat nyt seurata verkon kapasiteetin riittävyyttä eri tilanteissa. Lisäksi sähköyhtiöt voivat ajaa liittymiin ohjelmistopäivityksiä ilman, että kaikkialla tarvitsee käydä paikan päällä.

Oleellista on niin ikään turvallisuuden kohentuminen. Niin sanotun nollajohtimen katkeaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita. Sellaisen sattuessa valvomoon lähtee hälytys ja samalla laite voi katkaista sähkövirran automaattisesti.

Oma kulutus seurantaan

Etäteknologia mittaa kodin sähkönkulutusta koko ajan. Kerran tunnissa laite ottaa talteen kulutuksen, ja vuorokauden välein lukemat siirtyvät sähköyhtiölle, haja-asutusalueella siis yleensä kännykkäverkon kautta. Sähkön jakeluyhtiöt ovat alkaneet hyödyntää etäluentaa myös niin, että ne siirtävät asiakkaiden kulutuslukemat verkkopalveluun.

Näin asiakkaat pääsevät seuraamaan sitä, mistä sähkön kulutus taloudessa syntyy. Palvelu kuuluu sähköyhtiöillä liittymän hintaan. ”Ihmettelen, jos ihmiset eivät ala seurata energian kulutusta”, Heinänen sanoo. Hänen mukaansa kerrostaloasuja tuskin saa kovin suurta muutosta aikaan, mutta maatiloille, sähkölämmittäjille ja kesämökeille voi syntyä selvääkin säästöä siitä, että säätää esimerkiksi lämmitystä luentatietojen perusteella. Automaattisesti energia ei kuitenkaan säästy. Heinänen löytää vertailukohdan liikenteestä: ”Jos hankit auton, joka kuluttaa vähän, mutta oma ajotyyli on edelleen sellainen, että kulutus on suurta, ei hyötyä synny.

Myrskykatkot lyhemmiksi?

Vaikka Suomi on etäluentaan siirtymisen kärkimaita kansainvälisesti, Aidonissa nähdään, että kokonaisuutena uuden teknologian käytössä ollaan vielä kehityspolun alussa. Seuraava askel on, että järjestelmään yhdistetään perustoiminto, joka ilmoittaa asiakkaalle suoraan, jos sähkönkäytössä on jotain poikkeavaa, Petteri Heinänen sanoo. Lisäksi yhteistyö tiedonsiirtoa hoitavien operaattorien ja sähkön jakeluyhtiöiden välillä toivon mukaan tiivistyy. Yksi esimerkki on matkapuhelinmastojen varavoima. Se tarvitaan, jotta myrskyn katkoessa sähkön masto pystyy edelleen välittämään puheluita ja dataa.

Myrskyvaurioiden suhteen etäteknologia tuo vain osittaisen avun. 20 kilovoltin keskijänniteverkon häiriöt pitää ensin paikantaa ja korjata. Sen jälkeen paikallisen 400 voltin pienjänniteverkon häiriökohdat pystytään paikantamaan etämittareilta saatavan tiedon perusteella. Asentajat löytävät siten tiensä oikeaan paikkaan linjan useiden haarojen varrella.

MT / Kaijaleena Runsten