« Takaisin Näkökulma 22.02.2021

Tomi Kyllönen, Director, Services & Software:
Uudistuva AMM on joustavampi, tehokkaampi ja entistä enemmän käyttäjiensä näköinen

Sään ääri-ilmiöt! Tehopula! Palvelunestohyökkäykset!

Energiajärjestelmän – ja itse asiassa koko yhteiskunnan – pysyminen raiteillaan tuntuu vaativan jatkuvasti kasvavaa kykyä reagoida nopeasti ja tehdä korjaavia toimenpiteitä päivittäin. Pysyäksesi ajan tasalla tilanteesta tarvitset entistä reaaliaikaisempaa ja tarkempaa dataa, jonka avulla voit pyrkiä automatisoimaan operaatioita toimintakykysi tehostamiseksi. Samaan aikaan teknologiakehityksen valtavirta koko ajan muuttaa tiedon saatavuuden, välittämisen ja säilyttämisen perusrakenteita.
Millaisia vaikutuksia tällä kokonaisvaltaisella muutoksella on energianmittaukseen, ja laajemmin koko jakeluverkkotoimialaan? Tunnistin kuusi asiaa, jotka ovat läsnä tässä ja nyt. Kutsuttakoon niitä sitten trendeiksi, ilmiöiksi tai ohjausvoimiksi – niiden vaikutukselta ei kannata yrittää välttyä, vaan ennemminkin heittäytyä avoimeen pohdintaan ja keskusteluun niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja soveltamisesta omaan toimintaan.

1. AMM on IoT:tä

AMM-järjestelmät ovat jo pitkään olleet teollisten Internet of Things -ratkaisujen kärjessä, vaikkei niitä aina heti sellaiseksi mielletäkään. Olkoonkin, että järjestelmät on perinteisesti rakennettu hieman teollisuusautomaation ottein siilomaisiksi ratkaisuiksi tarkoitukseen valituin teknologioin, on IoT:n ajatus laajalle levinneestä sensoriverkosta ja ohjausmahdollisuuksista tietojärjestelmien kautta ollut alusta lähtien läsnä. Harvassa ovat muut vastaavanlaiset teolliset ratkaisut, joissa sensoreita on jo miljoonittain kentällä ja joiden tuottama taloudellinen hyöty on merkittävä. Mittareita tuskin pistetään suoraan kiinni internetiin vielä hetkeen, mutta IoT:n hengessä standardi-internet-teknologiat tulevat mukaan toteutuksiin syrjäyttämään AMR:ää varten tehtyjä erikoisratkaisuja. Tämä näkyy niin kommunikaatioprotokollissa kuin tietoturva- ja tietojärjestelmäratkaisuissa, joita rakennetaan jo arkisen internetin vakiokomponenteista.

Verkkoyhtiöt hyötyvät standardiratkaisujen käytöstä: ne mahdollistavat useampia ratkaisuvaihtoehtoja ja takaavat teknologioiden jatkuvuuden; internet itsessään kun ei todennäköisesti hetkeen katoa. IoT-ratkaisuille luontaisia ovat myös automatisoidut ohjaustoiminnot laitteessa itsessään, ns. edge-sovellukset, jotka laitteiden kasvava suorituskyky mahdollistaa. Tämä kehitys on selkeästi nähtävissä mittaroinnissa.

2. Voimaa pilvestä

Mittausjärjestelmien osalta on lämmetty varsin hitaasti ajatukselle pilvipalvelujen hyödyntämisestä. Varsinkin tietoturva huolettaa. Samalla jää myös harmillisesti hyödyntämättä ne tehokkaat ja joustavat mahdollisuudet, joita jatkuvasti kehittyvät alustat voisivat tarjota erityisesti tiedon käsittelyyn.

Valinnan ei kuitenkaan tarvitse olla mustavalkoinen, vaan ratkaisut voidaan toteuttaa hybridi-mallilla: kriittinen tieto ja ohjauskontrollit ovat selkeästi erillään ja turvattujen kommunikaatioratkaisujen takana, samalla kun valjastetaan pilvipalvelut helpottamaan isojen tietomäärien käsittelyä. Palvelujen skaalautuminen ja joustavuus tulevat jatkossa hyvinkin tarpeeseen mittausdatan määrän kasvaessa. Useista jakeluverkkoyhtiöille tutuista järjestelmistä on jo tarjolla SaaS-versioita, jotka pyrkivät mahdollistamaan tämän.

Kannattaa myös haastaa omia palvelimia ylläpitävät toimijat kilpailemaan johtavien pilvitarjoajien kanssa niin prosessi- ja tietoturvakyvykkyyden kuin data centereiden fyysisen turvallisuuden osalta.

3. Työkalut tarpeen mukaan

Perinteisesti AMM-ratkaisut ja niiden jatkeena olevat työkalut tai järjestelmät ovat varsin raskaita, hintavia ja monoliittisia järkäleitä, joiden mukana tulevista toiminnallisuuksista eri käyttäjät hyödyntävät vain pienen osan – mutta maksavat koko paketista.

Siinä missä internet-teknologiat tulevat järjestelmien perustaksi, tulevat standardiohjelmistot ja
-sovellukset korvaamaan raskaat, räätälöidyt ohjelmistot käyttäjien jokapäiväisinä, tehokkaina työkaluina. Mitä jos uuden raportin tuottaminen kävisikin PowerBI:llä, Qlik:lla tai vastaavalla visualisointityökalulla liki sormia napsauttamalla, ja jatkokehitys olisi tämän jälkeen käyttäjän itsensä hallittavissa?

Koska eri toimijoiden tarpeet ovat erilaisia, on yhden ratkaisun sovittaminen täydellisesti jokaiseen tarpeeseen hankalaa. Siksi tulisi voida valita itse. Käytettävien työkalujen tulee myös olla toiminnoiltaan modulaarisia siten, että asiakas voi valita, mitä niistä käyttää ja mistä maksaa.

4. Striimausta töissä

Vaikka mittaaminen automatisoiduissa järjestelmissä on jatkuvasti tapahtuvaa, aktiivista toimintaa, saatavilla olevaa mittatietoa hyödynnetään edelleen pääasiassa ”eräajohenkisesti”, varsin harvakseltaan tietoa keräten ja käsitellen. Aiemmin mainituille internet- ja pilviteknologioille on varsin luontaista, että tieto välittyy hyötykäyttöön jatkuvana, liki reaaliaikaisena virtana. Rajapinnat ja tiedonvälitysmekanismit on viritetty isojen tietomäärien välittämiseen ja välittömään prosessointiin, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen kuvan muodostamisen esimerkiksi pienjänniteverkon tilasta. Mittarin tuottama tieto näkyy käyttäjän suosikkityökalussa jatkuvana tietovirtana, joka välitetään modernien striimaavien rajapintojen yli. Tällöin päätöksenteko ja arkisten tilanteiden ohjaaminen tulee helpommaksi.

Aina ei myöskään kannata puskea kaikkea mittarilta saatavilla olevaa raakatietoa sellaisenaan tietojärjestelmiin. Aiemmin mainittujen edge-sovellusten avulla mittari voi suorittaa havaintoihin perustuvat toimenpiteet automaattisesti vaikkapa koneoppimisen keinoin koulutettuun algoritmiin perustuen. Vaihtoehtoisesti mittarilta toimitetaan eteenpäin vain algoritmin tiivistämä, arvokasta infomaatiota sisältävä paketti.

5. Tietoturva on päivittäistä työtä – ei kerran tehty audit

Tietoturvauhista puhutaan usein tulevaisuuden merkittävänä haasteena. Tämä on väärin. Tietoturvaan liittyvät asiat ovat läsnä jokapäiväisessä työssämme, liki kaikessa mitä teemme – tai siinä, mitä jätämme tekemättä. Tietoturvaa ei voi ulkoistaa eikä se ole asia, joka kuitataan käsitellyksi budjetoinnin yhteydessä tai parin vuoden välein toistuvassa laatujärjestelmäkatselmoinnissa. Tietoturva on kokonaisvaltainen haaste, joka tulisi ottaa huomioon kaikissa prosesseissa ja sen toteutukseen on varattava sen vaatima panostus. Tässä on toki hyvä käyttää apuna asiantuntijoita, mutta lopullinen vastuu on aina sinun.

Viranomaiset ovat tietoturva-asioissa aktiivisia ja asettavat enenevässä määrin uusia vastuita markkinoilla toimiville tahoille. On meidän yhteinen tehtävämme vastata haasteeseen sellaisin ratkaisuin, jotka täyttävät nämä vaateet ja menevät tietoturvan toteutuksessa pidemmällekin, ja jotka tekevät sen tarkoituksenmukaisesti, käytännönläheisesti ja edelleen mahdollistaen sujuvan työn arjessa.

6. Kestävä kehitys – mitä jätät lastenlapsillesi?

Kestävä kehitys on noussut liiketoiminnan ytimeen. Vaikka siihen liitetään kunniakkaan kuuloisia tavoitteita, jää konkretia vielä monesti ohueksi. Konsepti on lopulta kuitenkin helppo: kysymys on siitä, millaisena jätämme tämän maapallon tuleville sukupolville.

Samaan tapaan kuin tietoturva-asiat, tämäkään ei ole erillinen konseptointiharjoitus kehityspäivillä, vaan asia, joka kulkee mukana kaikissa valinnoissamme, mukaan lukien ne, millaisia ratkaisuja ja toimintamalleja jatkossa käytämme. Rohkenen väittää, että toiminnan ohjaaminen kestävään suuntaan esimerkiksi uusia teknologioita ja älykkäitä ratkaisuja hyödyntäen johtaa myös rahallisiin säästöihin eikä lisäkustannuksiin, mikä saattaa monesti olla ennakko-odotus. Samalla, kun tehdään kestäviä ja liiketoimintaa palvelevia valintoja, luodaan myös luottamuspohjaa noille tulevien sukupolvien edustajille, jotka muutaman vuoden kuluttua ovat sinun asiakkaitasi ja työntekijöitäsi – mutta vain, jos toimintasi resonoi heidän arvojensa kanssa.

Kuulisin mielelläni, millaisia ajatuksia sinulle heräsi. Ota yhteyttä niin keskustellaan: tomi.kyllonen@aidon.com